Koiruus

Ystäväni päätti tällä viikolla ostaa kameraansa lisäsalaman. Koska en itse ole mikään salamakuvauksen suurin fani, ajatus tuntui ensin hieman oudolta ja turhalta. Ystäväni muistutteli kuitenkin lähestyvästä syksystä ja sen tuomasta pimeydestä. Lupasipa vielä opettaa meikäläisenkin salamakuvauksen saloihin.

Uutta lelua piti päästä tietenkin heti kokeilemaan, ja ilokseni ystäväni valitsi kuvauksensa kohteeksi The Mäyrän. Ja voi, miten ihania kuvia kameran muistiin taltioituikaan. Pakko myöntää, että liikutuin hieman, kun huomasin harmaat karvat mäyrän leuassa. Tokihan ne siellä ovat olleet jo pitkän aikaa, mutta silti… Mihin viisi ja puoli vuotta on kadonnut? Juurihan haimme kiljuvan koiralapsen kotiin.