Paldiski, Keila & Türisalu

P A L D I S K I N N I E M E N   S O R T U M A

_DSC3451Yksi reissumme odotetuimmista nähtävyyksistä oli ehdottomasti Pakrinniemen eli Paldiskinniemen sortuma. Sortumalta on hulppeat maisemat merelle ja kalliot ovat itsessään jo todella kauniita. Jalkoihin saa kuitenkin tuijotella ja askeleitaan miettiä melko tarkasti, sillä kalliot ovat äkkijyrkkiä ja maasto muutenkin epätasaista ja reikäistä._DSC3438Paikasta vaarallisen tekeekin juuri se, että kalliot voivat sortua periaatteessa milloin vain. Maaliskuussa vuonna 2008 kymmenien metrien levyinen siivu rantakalliota romahti yllättäen mereen. Pelko maan sortumisesta uudelleen on edelleen olemassa, sillä kallioon jäi todella suuret halkeamat. Toistaiseksi muita sortumia ei kuitenkaan ole ollut. _DSC3437
_DSC3447
_DSC3443
_DSC3435

T Ü R I S A L U   P A N K 

_DSC3532
Türisalu pankissa pysähdyimme vain sen verran, että sain muutaman kuvan otettua. Jälleen kerran upeita maisemia – ja kauhea tuuli. Tunnelma hieman latistui, kun poikaystävä kertoi, että juuri näillä kielekkeillä moni päätyy päättämään päivänsä: kielekkeiltä sekä hypätään itse että ajetaan auton kanssa alas…

K E I L A N   S I L T A   &   P U T O U K S E T

_DSC3503Keilaan eksyimme hieman vahingossa, sillä se ei ollut listallamme. Poikaystäväni kuitenkin muisti kesken ajon, että Keilasta löytyy paitsi hienot putoukset myös kuuluisa silta. Ei siis tarvinnut miettiä kahta kertaa, pysähdymmekö!
_DSC3509
_DSC3520Keilan silta oli ennen täynnä rakastavaisten siihen kiinnittämiä lemmenlukkoja. Lukkoja alkoi kuitenkin olla niin paljon, ettei silta enää kestänyt alati kasvavaa kuormaa, joten ne piti lopulta irrottaa kokonaan.

Rakastavaisia ei kuitenkaan unohdettu, sillä sillan läheisyyteen rakennettiin sekä ristikkoseinä että kaksi metallista sydäntä, joihin lukkoja on voinut sillan siivoamisen jälkeen kiinnittää. Kaikkia alkuperäislukkoja ei jostain syystä siirretty automaattisesti uusiin pidikkeisiin, joten alkuperäisten lukkojen määrää on mahdoton enää edes arvioida.
_DSC3526_DSC3528

Kopli

_DSC3610Aloitan Viron postaukset kertomalla Koplista, varmasti Tallinnan huonomaineisimmasta asuinalueesta. Tämä oli Viron listani ykkösenä, vaikka jouduinkin hieman houkuttelemaan matkakumppaniani ennen kuin hän lämpesi idealleni.

Koplin huono maine juontaa juurensa 70-luvulle, Neuvostoliiton aikaan. Tuolloin hallinto ei enää halunnut panostaa Koplin ylläpitoon eikä tyhjiksi jääneisiin taloihin tai asuntoihin haluttu ottaa uusia asukkaita. Asuinalueen annettiin siis rapistua ja autioitua.

Läheisestä vankilasta vapautuneet vangit, joilla ei ollut asuntoa ulkomaailmassa ottivat alueen nopeasti omakseen ja alkoivat majailla hylätyissä rakennuksissa. Neuvostoliiton aikana vankeja asutettiin Kopliin paitsi Virosta myös kaikkialta Neuvostoliitosta. Tämän seurauksena alueen rikollisuus kasvoi räjähdysmäisesti: alueella käytiin paljon huumekauppaa, alkoholismi ja prostituutio näkyivät kaduilla asti ja sisätiloihin sytytetyt nuotiot polttivat puutaloja maan tasalle… _DSC3617Enää Kopli ei kuitenkaan ole yhtä levoton ja vaarallinen kuin aiemmin, ja suurimmaksi osaksi puheita voikin pitää liioteltuina ja vanhoihin tietoihin perustuvina. Silti alueella on edelleen kylttejä, jotka varoittavat uteliaita turisteja ja muita kulkureita alueen rikollisuudesta ja levottomuudesta. Liikkumista pimeän aikaan kehotetaan melko kärkkäästi myös välttämään. Olet täällä omalla vastuullasi.

Poikaystäväni mukaan alue on kuitenkin huomattavasti rauhallisempi ja tyhjempi kuin vuosia sitten. Silloin edes hurjimmat nuoret eivät uskaltautuneet Koplin läheisyyteen…_DSC3614
_DSC3620Me matkustimme Kopliin autolla, sillä se tuntui turvallisimmalta vaihtoehdolta, ja kävimmekin tekemässä vain pieniä kävelykierroksia kameran kanssa. Vaikka asukkaita emme nähneetkään, alueessa on jotain karmivaa. Tieto siitä, että hajotettujen ikkunoiden ja poltettujen seinien takaa meitä ehkä katselivat (entiset) rikolliset, riitti pitämään ihokarvat pystyssä ja kaikki aistit valppaina.
_DSC3615
_DSC3627Alueena Kopli on kuitenkin todella kiinnostava. Se on paitsi hieman pelottava ja jollain tapaa hallitsematon myös äärettömän kaunis omalla tavallaan. Koplissa yhdistyy tietynlainen rosoisuus ja rauhallinen uneliaisuus: kaiken hiljaisuuden keskellä seisoo osittain palaneita, hajoamispisteessä olevia taloja, jotka ovat nähneet vuosien varrella paljon enemmän kuin uskallan kuvitellakaan. Koplissa on tuulahdus unohdettua ja vanhaa, vaikka ilmassa voikin aistia jonkin uuden. Tunnelma on odottava.
_DSC3604
_DSC3585Olen onnellinen, että ehdimme vielä näkemään tällaisen Koplin. Alueella on nimittäin aloitettu laajat rakennustyöt, joiden myötä kaikki vanhat autiotalot tullaan purkamaan maan tasalle. Mekin ehdimme lyhyen vierailumme aikana nähdä, miten vanha puutalo hajotettiin kokonaan silmiemme edessä.

Kohta Koplia, ainakaan sellaisena kuin nyt sen näimme, ei enää ole.
_DSC3623

Viroon

tallinna2Olemme lähdössä ensi kuun alussa Tallinnaan poikaystäväni kanssa. Työvuoroista riippuen aiomme olla reissussa kolme tai neljä päivää.

Matkamme tulee tällä kertaa olemaan hieman erilainen, sillä pääsemme majoittumaan poikaystäväni äidin ja tämän perheen luokse. Meillä on myös auto käytettävissä koko reissun ajan, joten liikkuminen paikasta toiseen tulee olemaan helppoa ja vaivatonta. Koossa on siis ainekset onnistuneeseen minilomaan!
tallinna4Meille oli alusta alkaen selvää, ettemme aio viettää kaikkia päiviä kauppakeskuksia ja Tallinnan vanhaa kaupunkia kierrellen. Olenkin lukenut paljon vinkkejä ja tekemisehdotuksia, joita aiomme varmasti hyödyntää. Nyt listalta löytyy esimerkiksi jo minulle entuudestaan tuntemattomia näköalapaikkoja, kuten Patkuli vaateplats ja Kohtuotsa.

Reissun tavoitteena on siis nähdä jotain uutta (ainakin meikäläisen näkökulmasta), testata (olematonta) viron kielen taitoa sekä nauttia yhteisestä vapaa-ajasta. On myös mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaisissa maisemissa poikaystäväni on lapsuutensa viettänyt.
tallinna3Tallinnan matkan suunnittelu on herättänyt myös (jälleen kerran) matkustuskuumeen. Ei mene päivääkään, ettemmekö puhuisi matkakohteista ja -budjetista. Suunnitelmiamme kuitenkin hieman jarruttaa epävarma tulevaisuuteni. Tavoitteena on saada maisterin paperit käteen viimeistään keväällä, ja sen jälkeen suunnitelmat työrintamalla ovat totaalisen auki: voi olla, että joudumme sanomaan hyvästit Turulle ja suuntaamaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulle töiden perässä…

Mutta sen tiedän, että kunhan kuviot tästä hieman selkenevät, lentoliput jonnekin lämpimään ovat kyllä heti ostoslistalla!
tallinna6

Postauksen kuvat vuodelta 2013.